Iiris: kääpiöiiris, hollanniniiris ja parrakas iiris puutarhassa

Iiris ei ole yksi kasvi vaan kokonainen suku, jonka jäsenillä on hyvin erilaiset tarpeet. Pieni kääpiöiiris avautuu heti lumen sulettua, hollanniniiris seisoo suorana kuin kynttilä alkukesällä, ja parrakas iiris levittää röyhelöiset kukkansa kesän kynnyksellä. Suomeksi iiriksiä kutsutaan myös kurjenmiekoiksi, ja kauppamme tuotekuvauksissa näet molempia nimiä. Yhteistä niille kaikille on tunnusomainen kukka, jossa on kolme pystyä ja kolme alaspäin taipuvaa terälehteä.

Tässä oppaassa käyn läpi, mihin ryhmään sinun iiriksesi kuuluu ja miten kutakin hoidetaan, jotta se palaa seuraavanakin vuonna.

Kolme iirisryhmää puutarhassa

Useimmat puutarhojen iirikset kuuluvat johonkin kolmesta ryhmästä. Ero kannattaa tuntea, koska ne istutetaan kukin omalla tavallaan.

• Kääpiöiiris (Iris reticulata): pieniä sipuleita, jotka istutetaan syksyllä ja jotka kukkivat kevään ensimmäisten joukossa. Vain 10-15 cm korkeita.
• Hollanniniiris (Iris hollandica): sipuleita, jotka istutetaan syksyllä ja jotka kukkivat myöhään keväällä tai alkukesällä hoikilla varsilla. Klassinen leikkokukka.
• Parrakas iiris (Iris germanica): perenna, joka kasvaa paksusta juurakosta aivan maan pinnassa. Alaspäin taipuvissa terälehdissä on karvainen "parta".

Lisäksi on iiriksiä kosteaan maahan, kuten järvien ja purojen rannoilla luonnonvaraisena kasvava keltakurjenmiekka. Niitä hoidetaan kuten tavallisia perennoja.

Kääpiöiiris: kevään ensimmäinen sininen

Kääpiöiiris on yksi ensimmäisistä kukista, jotka nousevat esiin. Se valaisee ruukkuja, kivikkoja ja penkin etureunaa kauan ennen kuin tulppaanit ovat edes näyttäneet lehtiään. Kukat ovat kasvin kokoon nähden yllättävän suuria, ja monissa on keskellä valkoisia ja keltaisia kuvioita, jotka pitää nähdä läheltä.

Tuotekuvauksemme puhuvat helmi- ja maaliskuun kukinnasta, mutta Suomessa kääpiöiiriksen kukinnan ratkaisee ennen kaikkea lumi. Kun aurinkoinen etelärinne tai talon seinusta sulaa, iiris on usein jo valmiina. Siksi istutan sen mieluiten juuri sinne, missä lumi lähtee ensimmäisenä.

Iiris Reticulata 'Clairette'

Taivaansiniset terälehdet, joissa on keskellä valkoisia kuvioita, sinivioletit kärjet ja lämmin keltainen juova. Se leviää hiljalleen ja voi ajan myötä muodostaa tiheitä sinivalkoisia mattoja.

📏 10-15 cm

Katso 'Clairette' →

Iiris Reticulata 'Alida'

Suuret, kirkkaan siniset kukat lyhyillä varsilla, pystyt terälehdet vaaleammat ja alaspäin kaartuvat syvemmän siniset. Tuotekuvauksen mukaan se kestää kylmää talvea ja sopii ruukkuihin, kivikkoihin ja penkin etualalle.

📏 10-15 cm · ☀️ hyvin ojitettu maa

Katso 'Alida' →

Näin istutat kääpiöiiriksen: istuta sipulit syksyllä, niin kauan kuin maa ei ole jäässä, niin että niiden päällä on multaa kahdesta kolmeen kertaa sipulin oman korkeuden verran. Se tarvitsee hyvin vettä läpäisevän maan, mieluiten aurinkoisella paikalla. Istuta ne ryhmiin lähekkäin, sillä yksittäinen kääpiöiiris hukkuu helposti. Ruukussa niitä voi istuttaa kerroksittain suurempien sipulien päälle, jolloin iirikset kukkivat ensin ja muut jatkavat perässä.

Joinakin vuosina sipuli jakautuu kukinnan jälkeen useiksi pieniksi tytärsipuleiksi. Ne tarvitsevat kauden tai kaksi kasvaakseen kukintakokoon. Anna lehtien kuihtua kokonaan itsestään, jotta sipulit saavat tarvitsemansa ravinnon.

Hollanniniiris: leikkokukka kevään ja kesän välissä

Hollanniniiris kukkii puutarhan välikaudella, jonka moni tuntee: tulppaanit ovat jo kukkineet, eivätkä kesän perennat ole vielä päässeet vauhtiin. Varret ovat jäykät ja pystyt, ja kukat kestävät maljakossa pitkään. Siksi ne ovat floristien suosikkeja.

Iris hollandica 'Purple Sensation'

Syvän violetinsiniset kukat, joiden alaspäin taipuvissa terälehdissä loistaa kirkas keltainen täplä. Se on vaikuttavimmillaan suurina ryhminä, ja sipulit lisääntyvät tytärsipuleista.

📏 noin 60 cm · 🌷 tulppaanien jälkeen, ennen kesäkukkia · ☀️ täysi aurinko, hyvin vettä läpäisevä maa

Katso 'Purple Sensation' →

Iris hollandica 'White van Vliet'

Lumivalkoiset kukat, joiden alaspäin kaareutuvissa lehdissä on kultakeltainen merkki, vahvoilla varsilla muiden kevätkukkien yläpuolella. Floristien suosikki, ja vaalea väri sopii lähes kaiken kanssa.

📏 60-70 cm · ☀️ täysi aurinko tai puolivarjo

Katso 'White van Vliet' →

Iiris 'Discovery'

Suuret, syvänsiniset kukat, joissa on selkeä keltainen kuvio. Se on ryhdikäs ja pysty ja kukkii useampana vuotena peräkkäin, etenkin jos sipulit nostetaan ylös ja säilytetään kuivassa kukinnan jälkeen.

📏 50-60 cm · 🌷 toukokuu · ☀️ aurinko

Katso 'Discovery' →

Jos haluat muita värejä, katso valkoinen 'Alaska', vaaleansininen ja valkoinen 'Silver Sky', pronssinkeltainen 'Bronze Sensation', safiirinsininen 'Sapphire Beauty', purppura ja kulta 'Picasso' tai kullankeltainen 'Golden Harvest'.

Näin istutat hollanniniiriksen: sipulit istutetaan syksyllä täyteen aurinkoon ja hyvin vettä läpäisevään maahan, ja niiden päälle tulee multaa kahdesta kolmeen kertaa sipulin korkeuden verran. Hollanniniiris sietää huonosti märkää maata, erityisesti talvella. Jos maasi on raskasta savea, sekoita istutuskuoppaan hiekkaa tai hienoa soraa tai istuta ne kohopenkkiin. Istuta ne ryhmiin, niin ne seisovat parvena eivätkä yksittäisinä sotilaina.

Parrakas iiris: juurakon pitää nähdä aurinkoa

Parrakas iiris istutetaan aivan eri tavalla kuin sipuli-iirikset. Se kasvaa paksusta juurakosta, jonka pitää olla maan pinnassa niin, että aurinko pääsee lämmittämään sen yläpintaa. Jos se istutetaan liian syvälle, se voi mädäntyä tai lakata kukkimasta.

• Paikka: täysi aurinko ja hyvin vettä läpäisevä maa. Parrakas iiris inhoaa märkää.
• Istutus: aseta juurakko vaakasuoraan, juuret maahan ja yläpinta näkyviin.
• Jakaminen: muutaman vuoden kuluttua mätäs tihenee ja kukkii keskeltä vähemmän. Kaiva se ylös kukinnan jälkeen, leikkaa irti nuoret, terveet palat ja istuta ne uudelleen.

Älä peitä juurakoita kompostilla tai kuorikatteella. Ne pitävät kosteutta, ja juuri sitä parrakas iiris ei halua.

Iiriksen hoito vuoden mittaan

Iirikset ovat yleensä helppoja kasveja, kun ne ovat kerran oikealla paikalla. Suurin osa työstä on sitä, ettei tee liikaa.

• Kukinnan jälkeen: leikkaa kuihtuneet kukat pois, mutta anna lehtien olla, kunnes ne ovat keltaisia. Tämä koskee erityisesti sipuli-iiriksiä.
• Vesi: sipuli-iirikset tarvitsevat vettä keväällä kasvukauden aikana, mutta viihtyvät parhaiten kuivassa kesällä ja talvella.
• Lannoitus: vähän keväällä riittää. Liika typpi tekee lehtiä kukkien sijaan. 'White van Vliet'in tuotekuvaus neuvoo kaliumpitoista lannoitetta kukinnan jälkeen.
• Myrkyllisyys: iiris on myrkyllinen syötynä, etenkin sipulit ja juurakot. Pidä silmällä kaivavia koiria.

Hollanniniiriksen voi jättää maahan, jos se kasvaa kuivalla ja aurinkoisella paikalla. Kosteassa maassa on varmempaa kaivaa sipulit ylös, kun lehdet ovat kuihtuneet, ja säilyttää ne kuivassa syksyyn asti. Tuotekuvauksemme eivät kerro kasvuvyöhykettä, joten en lupaa talvenkestävyyttä joka puolelle Suomea. Märkä syksy ja sulamisvedet ovat sipuleille usein vaarallisempia kuin itse pakkanen, joten kuivatus on tärkeämpää kuin peitteet.

Aloita kourallisella kääpiöiiriksiä ruukussa ulko-oven vieressä ja ryhmällä hollanniniiriksiä penkissä. Silloin sinulla on iiriksiä heti lumen sulettua ja uudelleen alkukesällä, ja olet oppinut tuntemaan suvun kaksi hyvin erilaista puolta.

Katso kaikki iirikset →

Valikoima ja saatavuus voivat muuttua.